Brukermedvirkning i demensomsorgen - sammendrag på samisk

Čoahkkáigeassu

Geavaheddjiid mielváikkuheapmi demensafuolahusas

Raporta čájeha veahá das mo mielváikkuheapmi doaibmá demensafuolahusas, dahje mas lea relevánsa Norgga dilálašvuođaide. Demensafuolahus ruovttubálvalusa olis ja demensafuolahus institušuvnnas ii leat earuhuvvon dás. Geavaheaddjit leat ollesolbmot geat ieža ožžot bálvalusa, dahje olbmot geaidda bálvalus guoská. Raporta guoskkaha dutkan- ja ovdánahttinbarggu, almmolaš dokumeanttaid ja eará dieđuid mat sáhttet lohkkiide addit bajilgova áššis. 

Deatalaš dovdomearkkat

Geavaheddjiid mielváikkuheapmi boktá stuora vuordámušaid sihke geavaheddjiid, oapmahaččaid, bálvalusaid doaimmaheddjiid ja suohkaniid gaskkas. Bohtet dađistaga garraset gáibádusat dasa ahte geavaheaddjit galget beassat leat mielde váikkuheame, vai suohkanat máhttet ovddidit dearvvašvuođa- ja fuolahusbarggu. Geavaheddjiid mielváikkuheapmi ii leat sajáiduvvan suohkaniid demensafuolahussii, ii ovttaskas olbmo divššus, ii ge organisatoralaš mearrádusaid dahkamis.

Geavaheddjiid mielváikkuheapmi sisttisdoallá olu iešguđetlágan mielváikkuheami, geavaheddjiid oassálastima rájes suohkandási lávdegottiin gitta dasa ahte geavaheaddjit dovddahit iežaset sávaldagaid ja dárbbuid doaimmaid ja bálvalusaid hárrái mat fállojuvvojit. Go guldala maiddái geavaheddjiid oainnuid dutkan- ja ovdánahttinbargguin, de šaddet áššit maid geavaheaddjit ieža atnet deaŧalažžan, oassin máhttoovdánahttimis.

Geavaheddjiid mielváikkuheapmi Norgga demensafuolahusas atná triádalaš vuođu iežas geavadis, mas mielváikkuheapmi adnojuvvo geavaheddjiid, oapmahaččaid ja dearvvašvuođabargiid oktasaš proseassan.

Eambbo suohkanlaš bálvalusaid ásaheami olis lea oaidnu pasieantta sajádaga hárrái dađistaga rievdan. Go pasieanta ovdal lei passiiva vuostáiváldi, de adnojuvvojit geavaheaddjit ja oapmahaččat dál aktiiva oasseváldin. Ođđa sajádat dahje rolla gáibida ahte geavaheaddjit ja oapmahaččat háhket alcceseaset ja geavahit vásáhusgelbbolašvuođa, ja ahte bargit leat mielas dasa ahte sii váikkuhit. Diet hástalus guoská maiddái demensafuolahussii.

Hástalusat ja dárbbut

Norgga suohkanat leat bidjat unnán deattu geavaheddjiid mielváikkuheapmái demensafuolahusas. Oapmahaččat sáhttet guhkit áiggi guoddán ovddasvástádusa pasieantta hárrái. Dávjá dieđihuvvo dahje fuomášuvvo veahkkedárbu menddo maŋŋit. Go pasieanta viimmat oažžu saji buhcciidruktui, de lea juo divdna dárbu oažžut veahki. Go pasieanta boahtá buhcciidruktui, de dábálaččat eai ságastala suinna iežainis, muhto su oapmahaččaiguin. Pasieanta ii beasa nappo ovdanbuktit iežas sávaldagaid ja dárbbuid buhcciidruktui fárrema oktavuođas. Vuhttojit guottut mat olgguštit pasieanttaid aktiivvalaš searvama bálvalusaid hábmemii, leažžá sis dál mieđihangelbbolašvuohta vai ii.

Lea biddjojuvvon eanemus deaddu oapmahaččaid mielváikkuheapmái. Geavaheddjiid mielváikkuheapmi dáhpáhuvvá systemadásis, muhto stuora dárbbut leat erenoamážit geavaheaddji ja suohkanlaš bálvalusaid oktavuođas, das ahte máhttit ovttaskas olbmo dillái heivehit bálvalusaid. Lea dárbbašlaš eambbo systemáhtalaččat bargat dan ovdii ahte geavaheaddjit ožžot vejolašvuođa váikkuhit suohkana demensafuolahusa ovttaskas olbmo dásis.

Máŋga geavaheaddjeorganisašuvnna barget dál geavaheddjiid mielváikkuheami ovddidemiin. Okta hástalus lea suohkaniidda virgádit geavaheddjiid main alddiineaset leat vásáhusat suohkanlaš bálvalusaid dáfus. Dat eaktuda earret eará buriid čuovvolanvuogádagaid geavaheddjiid hárrái geat dáhttot bargat doarjjaolmmožin eará geavaheddjiid guovdu dahje iešveahkkejoavkkuin, ja ahte ásahuvvojit vuogádagat maid mielde geavaheaddjit virgáduvvojit suohkanlaš doaimmaide dahje bálvalusaide.

Eará, ja áibbas vuđolaš eaktu, lea ahte fágasuorggis galggaše guottut rievdat. Riikkaidgaskasaš guorahallamat, erenoamážit Stuora Británnias, čájehit ahte olbmot geain lea demensa, sáhttet leat mielde hábmeme iežaset bálvalusdoaimmaid ja váikkuhit bures ja ulbmillaččat. Norga lea dien dáfus veahá bázahallan.

Lea maiddái dárbbašlaš bidjat eambbo deattu geavaheddjiid mielváikkuheapmái Norgga suohkanlaš ovdánahttinprošeavttain ja dutkamis. Máhttu geavaheddjiid mielváikkuheami birra lea dárbbašlaš ja ávkkálaš suohkanlaš bálvalusdoaimmain, ja mielváikkuheapmi sáhtášii boahtit eambbo guovddážii oahpus, doaimmaheamis, oahpaheamis, ja ovdánahttinprošeavttain ja dutkamis.