Forebyggende og helsefremmende hjemmebesøk til eldre - sammendrag på samisk

Čoahkkáigeassu 

Čoahkkáigeasus leat 94 publikašuvnna dutkan- ja ovdánahttinbarggus ja almmolaš dokumeanttain mat guoskkahit fáttá eastadeaddji ja dearvvašvuođaovddideaddji ruovttugalledeami. 

Lassána, vaikko láhka ii geatnegahte suohkaniid

Maŋemus logi jagis leat suohkanat čađahišgoahtán eambbo eastadeaddji ja dearvvašvuođaovddideaddji ruovttugalledemiid. Eiseválddit sáddejedje 2016:s johtočállosa, ja 2017:s bagadusa, dainna ulbmiliin ahte suohkanat ásahivčče dien fálaldaga. Suohkanat eai leat lága bokte geatnegahttojuvvon ásahit dan, nu go Danmárkkus leat.

Ávki lea eahpečielggas, muhto geavaheaddjit ja suohkanat leat bures vuostáváldán doaimma

Dutkamat riikkain gos leat sullasaš fálaldagat, čájehit ahte galledemiin lea iešguđet muddui ávki dakkár áššiin maid sáhttá mihtidit,  mat leat ovdamearkka dihte geavaheaddji doaibmadássi, dearvvašvuođadilli, mo ieš vásiha eallinkvalitehta, gahččantendeansa, buohccivissui sisačáliheamit, buhcciidruovttu dárbu, goas jápmá ja almmolaš golut.

Metodologalaš erohusat, erohusat galledemiid sisdoalus ja erohusat dearvvašvuođa­vuogádagain dahket váddáseabbon konkluderet ja oažžut čielga vástádusa. Kvalitatiiva guorahallamat Davviriikkain čájehit ahte vuostáiváldiin ledje eahpečielga vuordámušat ovdal galledeami. Maŋŋel gal dovddahedje ahte sii leat ožžon ávkkálaš dieđuid das mo sii sáhttet doalahit buori dearvvašvuođa ja birget beaivválaš eallimis go boarásmuvvet. Galledeapmi buktá maiddái oadjebasvuođa dan hárrái ahte sii dan olis ožžot gulahallanolbmo suohkanis geainna sáhttá gulahallat boahtteáiggi dárbbuid hárrái. Eanas suohkanat main lea fálaldat, atnet ahte fálaldat lea ávkkálaš.

Mo lihkostuvvat

Maŋŋel 2012 leat Norggas čállojuvvon olu fágalaš čielggadan- ja ovdánahttinčállosat galledemiid sisdoalu ja metodihka birra. Doppe deattuhuvvo ahte vai dáinna lihkostuvvá, de fertejit suohkanat fuolahit ahte

• sihke politihkalaš ja fágalaš jođiheaddjit leat mielde ásaheame fálaldaga
• heivehit fálaldaga suohkana eará eastadandoaimmaide ja ruovttubálvalusaide, ja ovttasbargat fástadoaktáriiguin  
• leat diđolaččat galledemiid ulbmila, sisdoalu ja ulbmiljoavkku hárrái
• rekrutteret bargiid main leat relevánta persovnnalaš iešvuođat ja gelbbolašvuohta
• hukset rievttes vuordámušaid boarrásiidda dan bokte ahte ovddalgihtii muitalit galledemiid birra
• fállat galledeami dihto áiggi, vai boarrásat aktiivvalaččat fertejit soahpat eará áiggi dahje gieldit jus eai hálit galledeami
• ásahit oadjebas ja luohttevaš dili galledeami oktavuođas ja fuolahit ahte čálalaš registreremat eai muosehuhte ságastallama. Ráhkaduvvon ságastallanbagadusa berre  «bajiloaivve máhttit» ja heivehit dan juohke ovtta boarrása dihto dárbbuide. 
• čoahkkáigeassit galledeami ságastallama loahpas ja čielggadit lea go dárbu fas fitnat dahje čujuhit earáide. Addit galledeaddji ja suohkana gulahallandieđuid nu ahte boares olmmoš ieš maid sáhttá oktavuođa váldit dárbbu mielde.
•  evalueret fálaldaga ja atnit suohkana álbmotdearvvašvuođabarggu ja boarrásiidfuolahusa statistihkaid ja vásáhusaid vuođđun

Dárbbašuvvojit eambbo dieđut dáin áššiin

• galledemiid dearvvašvuođaávki ja makkár ávki dain lea Norgga almmolaš ruhtadillái
• guđet oasit ruovttugalledemiin leat erenoamáš ávkkálaččat
• mo fálaldat sáhttá buoriduvvot ovttasráđiid ja ovttasbarggus eaktodáhtolaš doaimmaiguin, fástadoaktáriiguin ja suohkaniid dearvvašvuođabargguin, dearvvašlaš eallima ja doaibmanákcema guovddážiiguin, demensajoavkkuiguin, birgenteknologiija ovddideddjiiguin ja beaivválaš eallimii áhpásmahttiiguin
• molssaevttolaš eastadandoaimmat ja dearvvašvuođa ovddideaddji fálaldagat boarrásiidda, nugo earret eará fáddáčoahkkimat