Dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi bargiid oassálastin ja mielváikkuheapmi

Dutkan ja ovdánahttinbargu lea čájehan ahte dálá Norgga bargoeallimis lea potensiála mii ii leat geavahuvvon das ahte bargit besset mielváikkuhit ja oassálastit suorggis. Dán suorggis lea eambbo buozalmasjávkan go sávahahtti, ja lea váttisvuohta ahte beare árrat heitet bargoeallimis. Bargoeallindearvvašvuohta ii leat doarvái buorre. Dán máhttočoahkkáigeasu mihttu lea oahpahit suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bargiide ja jođiheddjiide mielváikkuheami ja oassálastima birra ja movt sáhttet váikkuhit proseassaide mat dorjot bargoeallindemokratiija, ovddidit beaktilis ja buriid bálvalusaid, ja buoridit bargodearvvašvuođa.

Bargoaddis lea riekti ja geatnegasvuohta láhčit diliid albma mielváikkuheapmái ja oassálastimii, ja stáhtalaš láidestusat nannejit dan geatnegasvuođa. Olu dáhpáhusain eai doahttal ovddasvástideaddjit dan geatnegasvuohta. Čoahkkáigeassu čájeha ahte olu bargit vásihit ahte lea eahpebalánsa ovddasvástádusa ja vejolašvuođaid gaskkas ja ahte lea unnán vejolašvuođa váikkuhit iežaset bargui, barggu organiseremii ja plánen- ja strategiijabargui. Dat čájeha ahte bargit sáhttet buoridit bargobirrasa, mielváikkuhit ja oassálastit bargosajis jus fal ožžot dan vejolašvuođa. Bargoeallindemokratiija ja bálvalusaid beaktilvuohta (čađahuvvon barggu/buvttadeami ja goluid oktavuohta) ja bargoeallindearvvašvuohta áitojuvvojit jus bargiid ja sin ovddasteddjiid mielváikkuheapmi ja oassálastin ii váldojuvvo duođas, ja ovttastahttojuvvo beaivválaš doaimmain ja jođihemiin.

Máhttočoahkkáigeassu vástida čuovvovaš váldogažaldagaid:

• Mii ovddida ja mii hehtte suohkanbargiid mielváikkuheami ja oassálastima dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis?
• Makkár resurssat ja reaiddut sáhttet váldojuvvot atnui sihkkarastin dihte mielváikkuheami, oassálastima ja fátmmastahtti bargoeallima suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis?