Pasientforløp for personer med samtidig rusmiddellidelse og psykisk lidelse - sammendrag på samisk

Čoahkkáigeassu

Dát lea máhttočoahkkáigeassu rávisolbmuid pasieantajođu birra geain leat gillámušat sihke gárrenmirkogeavaheami ja psyhkalaš buozanvuođa geažil (dárogillii oaniduvvon ROP-gillámušat). Dat identifisere ja ovdanbuktá áigeguovdilis fágalaš, juridihkalaš ja politihkalaš dokumeanttaid mat muddejit ja láidestit dán pasieantajoavkku pasieantajođu, ja fátmmasta dutkan- ja ovdánahttinalmmuhusaid mat leat almmuhuvvon áigodagas 2008–2017, maid empiriija lea norgga konteavsttas ja mat leat čállojuvvon muhtin skandinávalaš gillii dahje eaŋgalasgillii. Riikkaidgaskasaš máhttočoahkkáigeasut ja davviriikkalaš dutkosat leat maid váldojuvvon searvái jus leat árvvoštallojuvvon ahte dain lea erenoamáš sirdinárvu ja relevánsa norgga kontekstii.

Dutkosat- ja ovdánahttinbarggut mat leat váldojuvvon mielde čájehit ahte olu rávisolbmuin ROP-gillámušaiguin leat stuora hástalusat čadnojuvvon eallinláhkái ja dearvvašvuhtii. Pasieantajoavku lea erenoamáš hearki jus bálvalusain váilu jotkkolašvuohta ja ovttasdoaibman. Sihke girjjálašvuohta ja našunála njuolggadusat čájehit ahte ovttaidahttojuvvon ja soddjilis bálvalusat main pasieanta oažžu oktanis divššu goappaš gillámušaid ovddas seamma dearvvašvuođabargiin, leat dehálaččat. Dákko lea goitge girjjálašvuođa mielde stuora beahttinvárra. Deattuhuvvo maid ahte lea hástaleaddji addit divššu dán pasieantajovkui. Oallugiin leat váttisvuođat atnit ávkki dikšun- ja čuovvolanfálaldagas mii ovdalaččas juo gávdno suohkanis, ja vai divššuin lihkostuvvá gáibiduvvo dávjá ovttasdoaibman eará instánssaiguin mat leat olggobealde ieš dan dikšunapparáhta.

Čoahkkáigeasus čilgejuvvojit vejolašvuođat ja hástalusat mat leat čadnon iešguđetlágan lahkonemiide ja geahččanguovlluide gaskal suohkana ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa, lágas nannejuvvon plánaid ja šiehtadusaid, diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija ja fástadoaktára rolla go deaivvadit pasieanttaiguin geain leat ROP-gillámušat. Čujuhuvvo maid dasa makkár mearkkašupmi oktavuođain lea pasieantajohtui, makkár hástalusat leat čadnon dasa ahte gávdnat heivejuvvon ja stabiila ásodatfálaldaga, ja dasa movt váilevaš ásodat dahje heivetmeahttun ásodatfálaldat sáhttá jorgalahttit buori dikšun- ja buorránanproseassa.

Norgga eiseválddit leat maŋemus jagiid addán doarjagiid ovdánahttit ja ásahit organisatoralaš geatnegahtti ovttasbargomodeallaid suohkaniid ja spesialistadearvvašvuođabálvalusaid gaskkas. Sii leat maid juolludan ruđaid olu doarjun- ja čuovvolandoaibmabijuide mat leat čadnon ásodagaide ja bargguide, ja leat maid ásahan oahppanfierpmádagaid ovdánahttin dihte ollislaš pasieantajođuid suohkaniin. Čoahkkáigeasus leat vásáhusat ja dutkosat ovtta oahppanfierpmádagas ja guoktenuppelohkái modeallas ja doaibmabijus. Čoahkkáigeassu čalmmustahttá ahte suohkaniin gávdnojit olu buorit vásáhusat ovttasbargguin maiguin leat lihkostuvvan ja doaibmabijuin maid doibmet bures. Seammás orru nu ahte geografiijas, ássiidlogus ja das movt báikkálaš bálvalusat leat huksejuvvon, lea mearkkašupmi dasa guđet modeallat ja doaibmabijut heivejit ovttaskas suohkaniidda.