Underernæring og pasientsikkerhet - sammendrag på samisk
Čoahkkáigeassu sisttisdoallá 78 almmuheami dutkan- ja ovdánahttinbargguin mat leat váilevaš biebmama ja pasieantasihkarvuođa birra boarrásiid gaskkas suohkaniin. Dasa lassin lea čoahkkáigeasus oppalašgovva daid eanemus guovddáš almmolaš reguleremiin ja láidestemiin biebmopraksisii suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas.
Hástalusgovva
Váilevaš biebman lea mearkkašahtti váttisvuohta suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid vuoras geavaheddjiid gaskkas. Váilevaš biebmama gávdnoštupmi rievddada 20 % rájes gitta 71 % rádjái buhcciidruovttupasieanttaid gaskkas, ja 20–78 % leat riskajoavkkus oažžut váilevaš biebmama. Vuorrasiid gaskkas geat ožžot ruovttubálvalusaid, rievddada gávdnoštupmi 16 % rájes gitta 40 % rádjái, ja 20–59 % lea riskkas. Váilevaš biebman dagaha eanet jámolašvuođa, eanet buozalmasvuođa ja doaibmahedjoneami, háviid šaddama, guhkit orruma buohcciviesus ja hedjonan eallinkvalitehta. Riska lassána agiin, ja muhtin dutkamat gávnnahit ahte vuorrasit nissonolbmuin lea stuorát várra go dievdoolbmuin. Kognitiiva hedjoneapmi sáhttá dagahit riskka, ja čielgaseamos oktavuođaid oaidná fysalaš hedjonemiid ja bistevaš buozalmasvuođa dáfus. Aktoolbmot lea maid hearkkes joavku. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa rutiinnat ja organiseren sáhttá dasa lassin dagahit riskka go boradanritma ja oktavuođat boradandilálašvuođas eai leat ávkkálaččat. Váilevaš fuomášupmi ja gelbbolašvuohta bargiin sáhttá maid dagahit ahte váilevaš biebman ovdána áiggi badjel.
Doaibmabijut ja vásáhusat dutkan- ja ovdánahttinprošeavttain
Doaibmabijut eastadit váilevaš biebmama sirrejuvvojit dán čoahkkáigeasus dáid váldojoavkkuide: 1) Riskakárten biebmama oktavuođas, 2) Indiviidanjulgejuvvon doaibmabijut, 3) Gealboloktejeaddji doaibmabijut, 4) Organisatuvrralaš doaibmabijut ja 5) Doaibmabidjopáhkat eastadan ja dikšun dihte váilevaš biebmama pasieantasihkarvuođaprográmma čađa.
Čuovvovaš vásáhusat leat čilgejuvvon doaibmabidjosurggiin:
Riskakárten biebmama oktavuođas: Instrumeanttat MNA, MUST ja NUFFE leat validerejuvvon reaiddut mat leat čájehuvvon ahte lea relevánttat Norgga buhcciidruovttuin ja ruovttubálvalusain. Ruovttuássiid kártemis sáhttet leat erenoamáš hástalusat – sihke geavatlaš ja morálalaš. Kárten berre dan dihte adnojuvvot ollislašperspektiivan, ja ulbmil ferte leat ahte fuomášit váttisvuođaid mat gáibidit ain eanet kártema ja čuovvoleami.
Indiviidanjulgejuvvon doaibmabijut nu go biebmoplána, oassálastin oahpporieggáin, čálgoteknologiija, dat ahte oažžut biepmuid heivehuvvot iežas kultuvrii ja oažžut boradandilálašvuođa heivehuvvot individuála dárbbuide sáhttá buoridit biebmostáhtusa ja buoridit borrama ja loaktima. Dilálašvuođain main indiviidanjulgejuvvon doaibmabijuin lea ávki, lea dikšunbargiin guovddáš rolla, sihke dalle go galgá identifiseret riskka, organiseret njuovžilis doaibmabijuid ja čuovvolit ulbmilolaheami. Dasa lassin boahtá ovdan ahte doaibmabijut mat stimulerejit oasseváldiid persovnnalaš áŋgiruššama, dihtomielalašvuođa ja máhtu iežaset aktivitehta birra sihkkarastit buoremus biebmama, sáhttet mearkkašit olu. Dat mii guoská vejolašvuođaide fállat indiviidalaččat heivehuvvon biebmodili suohkanlaš ásahusfuolahusas, sáhttá ekonomiijas ja olmmošlaš resurssain leat stuorát mearkkašupmi go gievkkanmodeallaválljemis.
Gealboloktejeaddji doaibmabijut čilgejuvvojit oahpporieggáid bokte bargiide, fágaidrasttildeaddji intervenšuvnnaid (ovttasdoaibma), fierpmádatjoavkkuid ja rievdadan-ageanttaid bokte, fágarieggáid ja dan barggu bokte ahte implementeret našuvnnalaš njuolggadusaid buori biebmopraksisii. Diet maŋemus lea fáddá olu raporttain ja čoahkkáigeasus ja daid leat dávjá buhcciidruovttuid ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddážat álggahan. Prošeavttaid vuolggasadji čájeha ahte lea stuora buoridanmunni sihke máhtu ja rutiinnaid dáfus buori praksisii. Prošeavttat muitalit eanas positiiva ávkkiid birra. Seammás boahtá maid ovdán ahte ávki sáhttá leat dušše gaskaboddosaš, ja ahte máhttu ii álo speadjalastojuvvo praksisis maŋit áiggi. Deattuhuvvo ahte gealbolokten ferte leat čađamanni proseassa. Máŋggat prošeavttat loahpahuvvojit oahpahusávdnasiiguin viidásit atnui, ja dakkár dilálašvuođain gos bargiid máhttu mihtiduvvo, de dat lea dávjá loktejuvvon loahpahuvvon prošeaktaáigodaga maŋŋel.
Organisatuvrralaš doaibmabijut: Almmuheamit čájehit ahte organisatuvrralaš doaibmabijut eastadit váilevaš biebmama leat dan birra ahte rievdadit, buoridit ja systematiseret ruovttubálvalusaid ja buhcciidruovttuid rutiinnaid. Rutiinnat mat geahčaduvvojit, čadnojuvvojit njuolggadusgeavaheapmái, dárkkistanlisttuide ja kártenprosedyraide, biebmojournálaide, ovttasdoibmii gievkkanbargiiguin ja doavtterbálvalusain, ja jándor- ja borranritmmaid heiveheapmái. čájehuvvo maid ahte rutiinnat kvalitehtasihkkarastit duođaštusaid leat hui dehálaččat. Vásáhusat čájehit ahte rutiidnarievdadeamit ja buoridandoaibmabijuid álggaheamit sáhttet leat veahkkin fuomášit riskka geahppumii ja váilevaš biebmamii. Dehálaš oassi lihkostuvvat bargiid movttiidahttit, leat jođiheaddjit geat ohcalit ovdáneami ja geat fokuserejit čađaheami čađamanni proseassan.
Doaibmabidjopáhkat eastadan ja dikšun dihte váilevaš biebmama pasieantasihkarvuođaprográmma čađa: Lea vuos unnán vuođđu dadjat maidege suohkaniid bargguid birra doaibmabidjopáhkaiguin. Guokte pilohtaprošeavtta leat čađahuvvon ja dat čájehit ahte doaibmabijuid lea vejolaš čađahit, ja dat ávžžuhuvvojit, go veaháš dušše rievdada daid, sihke buhcciidruovttuide ja ruovttubálvalussii.Vaikko pilohtaprošeavttat eai bistán guhká de dat čájehit goit sihke doaibmabidjopáhkkabargguid lihkostuvvanfáktoriid ja hehttehusaid.